kappas.fi kuvablogi

Blogissa hetken aikaa ollut kysely blogin sisällöstä on päättynyt. Kysymyshän oli seuraavanlainen: “Mitä juttuja haluaisit tässä blogissa olevan enemmän”, ja vastausvaihtoehdot alla sekä äänestysprosentit perässä.

Digikuvia 18%

Filmikuvia 17%

Studiokuvia 10%

Teknistä höpinää 7%

Kuvia hylätyistä rakennuksista 43%

Ihan hyvä näin 6%

Ylivoimaisesti eniten ääniä sai hylätyt rakennukset, tulos ei tosin yllätä, Kakolan jälkeen suosituimmat googlen hakusanat koskevat juuri hylättyjä paikkoja. Kyselyihin ei yleisesti vastata kovin aktiivisesti, siksi yli sadan äänestäjän äänet vähän yllätti. Vaihtoehdot valikoitui sen mukaan, että saisin vähän käsitystä mitä jatkossa julkaisen. Tekninen höpinä nyt ei selvästikään ole se kiinnostavin asia :)

Latviassa olevan hylätyn kaupungin, Skrundan kuvasarja sai torstaina ja perjantaina hirveän ryntäyksen blogiin, pelkästään Alankomaista tuli illan aikana yli 16000 uniikkia kävijää. Kuvasarja oli pakko siirtää Flickr-tilille, liikennemäärä nousi yli 130 gigaan, ja palvelimen rajatkin paukkui. Hirveä määrä dataa..  Flickriin siirron jälkeen sarjaa on katsottu tähän mennessä yli 31000 kertaa. Skrundan huutokauppa on uutisoitu lähes kaikissa maailmankolkissa, Googlen statistiikan mukaan Saharaa ja muita eksoottisempia paikkoja lukuunottamatta lähes kaikista maista on blogissa käyty 2 päivän aikana.

Kuvassa vaihteeksi parempi puoliskoni tällä kertaa Boa Vistan saarella Kap Verdellä. Lomo LC-A -kameralla Kodakin diafilmille kuvattu ja dia kehitetty väärässä kehitteessä.

Joulukuu meni tavaroita pakatessa sekä erittäin rentouttavan Kap Verde reissun merkeissä. Muutimme lähes tuplasti suurempaan asuntoon tammikuun alussa. Olemme katsoneet asuntoja muutaman kuukauden aktiivisemmin ja panin merkille, että hirveän huonosti asunnoista on kuvia tarjolla. Varsinkin jos omistusasunnosta kyse, hyvät kuvat taatusti auttaisivat asunnon myymisessä. Tein marraskuussa yhden asuntokuvauksen ja voin tehdä kyllä jatkossakin vastaavia. Asunto myytiin suht nopeasti.

Olen tuskaillut pian kuukauden Elisan kanssa, 8.1. piti olla ADSL-linjasiirto uuteen asuntoon, eipä toimi vieläkään. Kun kaksi kilpailevaa operaattoria on sotkeutunut asiaan, voidaan vaan todeta, että vuosia jatkunut pieni “kiusanteko” jatkuu edelleen. Toinen pyytää toiselta jotain työtä, vähintään viikko menee aina, yksinkertaiseenkin asiaan. Tämä vahvistui kun soitin Soneralle ja tiedustelin, että millä aikataululla saadaan viallinen laitepaikka heidän toimesta korjattua jos tilaan heiltä liittymän. Vastaus oli muutama päivä, ei suinkaan yli viikkoa, mitä menee laitepaikan korjaamiseen kun työn onkin tilannut kilpailija, Elisa. Ehkä se sieltä joskus vielä tulee, nettitikun varassa oleminen on aika tuskastuttavaa, kuvia ei voi esim. kuvapankkiin ladata ollenkaan, koska yhteys on niin surkea. Wlan-toiminto ja kaikki muutkin verkkoyhteydet ovat poissa käytöstä mikäli nettitikku käytössä, ei siis sisäverkkoakaan :)

Kappas photographyn portfoliosivu on myös työnalla, kuvien valinta ja tekstisisällön tuottaminen vielä kesken. Kuluva kuukausi sisältää myös muutamia kuvauksia, mm. työvaatevalmistajan vaatekuvaukset ja viikonloppuna messuosastokuvaus. Toivottavasti saan näistä kuvauksista jotain tänne blogiinkin laittaa. Muuten kuvia on nyt reissun jäljiltä niin paljon, että jo vaikeuksia valita yhtä :)

Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Pieniä, keskisuuria ja hyvin suuria yrityksiä kaatui kuin sieniä sateella. Viikonloppuna muutaman tunnin tutustuin erääseen tehtaaseen, joka on työllistänyt aikoinaan toista tuhatta ihmistä ja ilmeisen kannattavaakin ollut vuosikymmeniä. Tälle tehtaalle arvatenkin kävi myös hassusti. Lyhyessä ajassa toista tuhatta ihmistä vailla työpaikkaa, tuntui taatusti myös pienehkön kunnan kukkarossa. Voisin kuvitella, että suurin työnantaja lähialueella lakkasi olemasta. Useiden miljoonien rakennukset ja laitteet jäivät vaille käyttöä. Valuutalla ei ole juuri merkitystä, markka tai euro, paljon se on kuitenkin jättää rappeutumaan ja ruostumaan.

24 kuvan kuvasarjaan TÄSTÄ!

Kävin ystävän kanssa keväällä kuvaamassa erään hylätyn mielisairaalan. Kyseinen erittäin iso kompleksi on jo pitkään ollut sellaisessa tilassa, että omistajat eivät ole kovin kiinnostuneita kiinteistön kunnosta. Lukuisia selällään auki olevia ovia, ei minkään näköistä yritystäkään estää pääsyä rakennuksiin. En ole näitä kuvia viitsinyt julkaista aiemmin, kun miettinyt viitsiikö tai uskaltaako. Eräälle tutulle oli saman paikan kuvista netissä tullut postia, jossa kehoitettiin ottamaan kuvat pois sekä myös käsittääkseni epäsuorasti uhkailtu poliisitutkinnalla, suurimpana syynä varmasti rakennuksissa lisääntynyt ilkivalta. Onneksi voin hyvällä omatunnolla kertoa, että kaikki hylätyt rakennukset joissa vieraillut Suomessa ja ulkomailla, ovat olleet kaikki ihan taatusti hylättyjä eikä mitään ole rikottu eikä sotkettu. Ovet laitetaan kiinni perässä ja jos johonkin koskee, menee se samalle paikalle takaisin. Ymmärrän toki myös kiinteistönomistajan kannan, onhan se ilkeää kun paikkoja toistuvasti rikotaan ja töhritään. Mutta. Niin kauan kuin he eivät edes ovia viitsi sulkea niin, ettei kulku sisälle ole mahdollista rikkomatta jotain, en jaksa välittää mahdollisista seuraamuksista tässä asiassa.

Kuvia kohteesta on erittäin paljon. 5-6 sarjaa tulossa ainakin. Tässä ensimmäinen ja toinen sarjakin on lähes valmis. Paikkaa en nyt viitsi kuitenkaan tässä nimeltä mainita, mutta eipä tuo nyt iso salaisuuskaan ole. Kuvat eivät taaskaan kerro sitä, mitä kokee ja näkee paikanpäällä. On jotenkin täysin uskomatonta, että tällainen usean rakennuksen hylätty mielisairaala Suomesta löytyy.

KUVASARJAAN TÄSTÄ!

Kaikki kommentit, kuvista tai sitten vaikka tästä hieman oudosta kiinnostuksen kohteesta ovat erittäin tervetulleita. Josko saataisiin ihan jonkinnäköinen järkevä keskustelukin aikaiseksi.

Irbene. Tuo hylätty kaupunki syvällä metsässä Latvian takamailla. Tästä ja monesta muusta kuvatusta kohteesta aika paljon hakusanojen mukaan tähänkin blogiin tultu. Lupasin keväällä muutamista kohteista lisäkuvia, uudet kuvat ei sinällään anna niin paljon välttämättä kuin ensimmäiset. Muutenkin hankala välittää yhdelläkään kuvalla sitä todellista fiilistä, joka näissä kaikissa on. Äänet, hajut ja yleinen outo fiilis. Väistämättä alkaa aina miettimään samoja asioita, minkä ihmeen takia jätetty tyhjilleen ja myös joskus sellaisia perusjuttuja, kuin että mikä jokin rakennus on ollut ja mitä siellä on tehty. Joka kerta myös sellainen terve jännitys, vaikka lähistöllä ei olisi ensimmäistäkään ihmistä. Ovien availu ja pienistä koloista ryömiminen joskus lähes pilkkopimeässä saa mielikuvituksen liikkeelle.

KUVASARJAAN TÄSTÄ!

Kannattaa muuten katsoa ensimmäinen kuvasarja Irbenestä, siihen on valikoitu parhaat ruudut. Se löytyy täältä!